244 muuttolintua Saksassa

sisällysluettelo

Mitä muuttolinnut ovat?
Pitkän matkan siirtolainen
Muuttolintulajit paikasta A paikkaan O.
P: stä Z: hen
Lyhyen ja keskipitkän matkan siirtolaiset
Muuttolintulajit A: sta L: hen.
M: stä Z: hen
Sekamuotoja
Muuttolinnut Saksassa: Osittainen muuttajat
Muuttolinnut talvivieraina Saksassa
Usein Kysytyt Kysymykset

Kaikki linnut ovat jo siellä... mutta mitkä linnut todella lentävät pois talvella? Esittelemme sinulle 244 tunnettua muuttolintua Saksassa.

Pähkinänkuoressa

muuttaa toiseen paikkaan tietyksi ajaksi
lyhyen matkan muuttaja etäisyydestä riippuen; Kaukosiirtolaiset ja osittaiset siirtolaiset
Saksa joillekin pohjoisesta tulleille muuttolintujen talviasunnona

Mitä muuttolinnut ovat?

Maailmassa on arviolta 50 miljardia muuttolintua. Nämä ovat kaikki lintuja, jotka jättävät pesimäalueeltaan pesimäkauden jälkeen, muuttavat toiselle paikkakunnalle ja lentävät takaisin pesimäalueelleen uudelle pesimäkaudelle. Milloin ja minne muuttolinnut lähtevät, riippuu lajista. Muuttolinnut Saksassa lentävät yleensä lämpimille alueille etelään kylmän vuodenajan alussa. Muuttolinnut kulkevat eripituisia matkoja. Erotus tehdään etäisyyden mukaan

Asukkaat linnut
Silitä lintuja
Osittainen vedin
Pitkän matkan muuttajat (noin 2/3 muuttolintuista Saksassa)
Lyhyen ja keskipitkän matkan muuttajat (noin 1/3 muuttolintuista Saksassa)

Huomautus: Energian säästämiseksi linnut lentävät usein tyypillisessä V-muodostelmassa. Heikommat jäsenet lentävät slipstreamissa ja saavat siten pienen lisäyksen.

Pitkän matkan siirtolainen

Kaukomuuttajat ovat muuttolintuja, jotka kulkevat erityisen pitkiä matkoja, usein useita tuhansia kilometrejä. Lisäksi ne lentävät

enimmäkseen yöllä
yksin, harvoin parveissa
kiinteillä lentoajoilla (tarkkaan päivään)

Pitkän matkan vuoksi pitkän matkan ratsastajat siirtyvät etelään loppukesällä tai alkusyksystä ja palaavat vasta myöhään keväällä. Tämän ryhmän tyypillisiä edustajia ovat:

Muuttolintulajit paikasta A paikkaan O.

Alppien swift (Tachymarptis melba)
Haematopus ostraleguss
Valkoinen wagtail (Motacilla alba)
Puuhaukka (Falco subbuteo)
Puun piippu (Anthus trivialis)
Taivaanvuoho (Gallinago gallinago)
Kampasimpukat (Aythya marila)
Vuoripeippo (Fringilla montifringilla)
Vuorisirkka (Phylloscopus bonelli)
Tasmanian tiainen (Remiz pendulinus)
mehiläissyöjä (Merops apiaster)
Sinikurkku (Luscinia svecica)
Piippi (Anthus campestris)
Pikkupiippu (saxicola rubetra)
Mustapää (Sylvia communis)
Ruokokivi (Acrocephalus arundinaceus)

Ruokokivi oksalla — Ruokokota kulkee usein pitkiä matkoja syksyllä.

Dark Shearwater (Puffinus griseus)
Pimeän veden juoksija (Tringa erythropus)
Haukka sku (Stercorarius longicaudus)
Feldschwirl (Locustella naevia)
Kalasääski (Pandion haliaetus)
Pieni rengastoppa (Charadrius dubius)
Tyira (Sterna hirundo)
Puutarhakakku (Sylvia borin)
Tavallinen punatähti (Phoenicurus phoenicurus)
Keltaruskea kotukka (Phylloscopus inornatus)
Keltapäinen keltakärki (Motacilla flava)
Keltaiset pilkkaajat (Hippolais icterina)
Harmaarintainen hiekkapiippu (Calidris melanotos)
Harmaa kärpässieppo (Muscicapa striata)
Vihreä kota (Phylloscopus trochiloides)
Ruff (Philomachus pugnax)
Carrion Pickle (Carpodacus erythrinus)
kiilto (Pluvialis squatarola)
Rattlecap (Sylvia curruca)
Pikku Moorhen (Porzana parva)
Sinivihreä ankka (Anas querquedula)
Knutt (Calidris canutus)
Käki (Cuculus canorus)
tiira (Sterna paradisaea)
Lohitiira (Gelochelidon nilotica)
Lapio (Anas clypeata)
Tavallinen swift (Apus apus)
House Martin (Delichon urbica)
Satakieli (Luscinia megarhynchos)
Night Heron (Nycticorax nycticorax)
Punaselkäristikko (Lanius collurio)
Odinin riekko (Phalaropus lobatus)
Orpheusspötter (Hippolais polyglotta)
Ortolan (Emberiza hortulana)

lentää nopeasti muuttolintulajina — Tavallisia swiftejä nähdään Saksassa.

P: stä Z: hen

Tavallinen jumalanoppi (Limosa lapponica)
Kultainen oriolus (Oriolus oriolus)
Purple Heron (Ardea purpurea)
Petotiira (Sterna caspia)
Pääskynen (Hirundo rustica)
Whimbrel (Numenius phaeopus)
Brent Goose (Branta bernicla)
Rohrschwirl (Locustella luscinioides)
Punajalkahaukka (Falco vespertinus)
Punakaulahanhi (Branta ruficollis)
Euroopan punakurkkupipit (Anthus cervinus)
Punapääkärki (Lanius senaattori)
Punavarsi (Tringa totanus)
Avocet (Recurvirostra avosetta)
Sanderling (Calidris alba)
Ruokokirkko (Acrocephalus schoenobaenus)
Schlagschwirl (Locustella fluviatilis)
Arctic Skua (Stercorarius parasiticus)
Pikkukotka (Aquila pomarina)
Musta leija (Milvus migrans)
Musta haikara (Ciconia nigra)
Kenttipiika (Charadrius alexandrinus)
Sarikirkko (Acrocephalus paludicola)
Pääskyslokki (Xema sabini)
Spatula sku (Stercorarius pomarinus)
Sparrowhawk (Accipiter nisus)

Sparrowhawk puunrungolla — Varpushaukat ovat myös muuttolintuja.

Sparrowhawk Warbler (Sylvia nisoria)
Spurhammer (Calcarius lapponicus)
Spurpipit (Anthus richardi)
Verso (Luscinia luscinia)
Vehnäkärki (Oenanthe oenanthe)
Paalu (himantopus himantopus)
Suopiippu (Limicola falcinellus)
Suokirkka (Acrocephalus palustris)
Ruokokota (Acrocephalus scirpaceus)
lammenpiippu (Tringa stagnatilis)
Temminck-piippu (Calidris temminckii)
Thor's Grouse (Phalaropus fulicarius)
Perhosieppo (Ficedula hypoleuca)
Mustatiira (Chlidonias niger)
Täplikäs mauri (Porzana porzana)
Turtle kyyhkynen (Streptopelia turtur)
Hiekkamartin (Riparia riparia)
Viiriäinen (Coturnix coturnix)
Maissi Maissi (Crex crex)
Metsäkota (Phylloscopus sibilatrix)
Muuttohaukka (Falco peregrinus)
Viiksitiira (Chlidonias hybrida)
Valkotiira (Chlidonias leucopterus)
Valkoinen haikara (Ciconia ciconia)
Aaltojuoksija (Oceanodroma leucorhoa)
Käännettävä kaula (Jynx torquilla)
Hunajahiiri (Pernis apivorus)
Hoopoe (Upupa epops)
Niittypipit (Anthis pratensis)
Montagu's Harrier (Circus pygargus)
Vuohenlypsä (Caprimulgus europaeus)
Chiffchaff (Phylloscopus collybita)
Pikkukarvas (Ixobrychus minutus)
Pikkuhanhi (Anser erythropus)
Pikkutiira (Sternula albifrons)
Pygmy sandpiper (Calidris minuta

Chiffchaff oksalla — Talvella myös pikkupoika lentää etelään.

Lyhyen ja keskipitkän matkan siirtolaiset

Lyhyen matkan siirtolaiset sen sijaan kulkevat harvoin yli 2000 kilometriä. He viettävät suurimman osan talvestaan

Etelä-Eurooppa
Länsi-Eurooppa
Välimeren alueet

Tämän tyyppiset muuttolinnut riippuvat ilmastosta. Mitä leudompi talvi, sitä myöhemmin ne siirtyvät etelään. Lyhyen matkan vuoksi lyhyen matkan siirtolaiset löytyvät Saksasta aikaisemmin keväällä kuin kaukosiirtolaiset.

Huomautus: Jos talvi on erityisen leuto, osa lyhyen matkan muuttolintuista ei edes siirry etelään. Kuten nosturit, ne vain jäävät Saksaan.

Lyhyen matkan siirtolaisia ovat:

Muuttolintulajit A: sta L: hen.

Alpenbraunelle (Prunella collaris)
Dunlin (Calidris alpina)
Partatiainen (Panurus biarmicus)
Pohjoinen suula (Morus bassanus
Mountain Pipit (Anthus spinoletta)
Nokka (Fulica atra)
Shelduck (Tadorna tadorna)
Nakka (Corvus monedula)
Haahka (Somateria mollissima)
Pitkähäntäankka (Clangula hyemalis)
Kingfisher (Alcedo atthis)
Kiuru (Alauda arvensis)
Kivitiira (Ptyonoprogne rupestris)
Ristinokka (Loxia curvirostra)

Ristinokka kuusessa — Talvella ristinokkoja esiintyy todennäköisemmin etelässä.

Kookoskelkka (Mergus merganser)
Harmaavästärä (Motacilla cinerea)
Härkä (Pyrrhula pyrrhula)
Serinus serinus
Goldenhammer (Emberiza citrinella)
Kultatoika (Pluvialis apricaria)
Harmaahanhi (Anser anser)
harmaahaikara (ardea cinerea)
Kihara (Numenius arquata)
Goshawk (Accipiter gentilis)
Harikurkku (Podiceps cristatus)
Musta punatähti (Phoenicurus ochruros)
Dunnock (Prunella modularis)
Kiuru (Lullula arborea)
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)
Kyyhkynen (Columba oenas)
Talitiainen (Parus major)
Pochard (Netta rufina)
Merimetso (Phalacrocorax carbo)
Kananokka (Circus cyaneus)
Nosturi (grus grus)
Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus)

lentävä kurkku Saksassa asuvana muuttolintuna — Nosturit ovat tyypillisiä lyhyen matkan siirtolaisia.

M: stä Z: hen

hiirihaukka (Buteo buteo)
hiekkapiippu (Calidris maritima)
Mistrastas (Turdus viscivorus)
Välimeren lokki (Larus michahellis)
Keskisaha (Mergus-saha)
Mustapää (Sylvia atricapilla)
Musta rengastoppa (Charadrius morinellus)
Sarvikurkku (Podiceps auritus)
Wigeon (Anas penelope)
Mustakurkkusukeltaja (Gavia arctica)
harmaakärki (Lanius excubitor)
rengasrastas (Turdus torquatus)
karvas (botaurus stellaris)
Punasiipi (Turdus iliacus)
Punainen leija (Milvus milvus)
Velvet ankka (Melanitta fusca)
Kultasilmäinen ankka (Bucephala clangula)
Gadfly (Anas strepera)
Häntätiainen (Aegithalos caudatus)
Mustakaulainen grebe (Podiceps nigricollis)
Kivipentu (Saxicola rubicola)
Mustapäinen lokki (Larus melanocephalus)
Merikotka (Haliaeetus albicilla)
Isohaikara (Ardea alba)
Laulurastas (Turdus philomelos)
Kultainen riekko (Regulus ignicapilla)
Pintail (anas acuta)
Punakurkkusukeltaja (Gavia stellata)
Pöllö (Asio flammeus)
Pochard (Aythya ferina)
Hiilitiainen (Periparus ater)
Guillemot (Uria aalge)
Kestrel (Falco tinnunculus)
Peltokasvit (Turdus pilaris)
Pitkäkorvapöllö (Asio otus)
Zippammer (Emberiza cia)
Pikkulokki (Larus minutus)
Kääpiötappo (Mergellus albellus)
Kääpiöperhosieppo (Ficedula parva)
Pikkukurkku (Tachybaptus ruficollis)

musta ja punainen pieni uura vedessä — Näyttävä uikku on myös yksi Saksan muuttolintuista.

Sekamuotoja

On myös joitain muuttolintulajeja, jotka ovat sekä lyhyen että pitkän matkan vaeltajia. Lintujen lopullinen asettuminen riippuu sellaisista tekijöistä kuin lämpötila tai alue. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti:

Voileipätiira (Sterna sandvicensis)
Puuhiekkapiippu (Tringa glareola)
Hiekkapiippu (Actitis hypoleucos)
harmaasirkku (Emberiza calandra)
Vihreävarsi (Tringa nebularia)
Musta punatähti (Phoenicurus ochruros)
Pikkulokki (Larus fuscus)
Moor ankka (Aythya nyroca)
Suohari (Circus aeruginosus)
rengastoika (Charadrius hiaticula)
Pikkuhaikara (Egretta garzetta)
Laulujoutsen (Cygnus cygnus)
Turnstone (Arenaria interpres)
Godwit (Limosa limosa)
Metsikukka (Scolopax rusticola)
Puuhiekkapiippu (Tringa ochropus)
Kääpiövaha (Lymnocryptes minimus)
Pikkujoutsen (Cygnus columbianus bewickii)

Woodcock muuttolintu Saksassa — Se, kuinka pitkälle kukko lentää syksyllä, riippuu populaatiosta.

Muuttolinnut Saksassa: Osittainen muuttajat

Mutta on myös lintulajeja, joista vain harvat yksilöt liikkuvat etelään. Lintulajista, alueesta ja lämpötilasta riippuen kyseessä ovat esimerkiksi vain naaraat tai yksittäiset ryhmät. Osallistujien joukossa ovat seuraavat Saksassa esiintyvät linnut:

Eurooppalainen siskin (Acanthis cabaret)
Valkoinen wagtail (Motacilla alba)
Euroopan siskin (Carduelis flammea)
Sinitiainen (Cyanistes caeruleus)
peppu (Fringilla coelebs)
Jay (Garrulus glandarius)
Siskin (Spinus spinus)
Heckegirlitze (Serinus serinus)
Viherpeippo (Carduelis chloris)
Kiihkö (Vanellus vanellus)
Sinivihreä (Anas crecca)
Metsäkyyhky (Columba palumbus)
Ruokosirkku (Schoeniclus schoeniclus)
Euroopan robin (Erithacus rubecula)
Tähti (Sturnus vulgaris)
Kultasipsu (Carduelis carduelis)
Sinisorsa (Anas platyrhynchos)
Wren (Troglodytes troglodytes)

Eurooppalainen robin puunrungolla — Kaikki robinit eivät jätä meitä talvella.

Huomautus: Nimet ovatvoimassa aina vain alueellisesti. Robin on lyhyen matkan muuttaja Pohjois-Euroopassa, mutta se on jo asuttu lintu Keski-Euroopassa.

Muuttolinnut talvivieraina Saksassa

Mutta on myös muuttolintuja, joiden määränpää on Saksa. He tulevat pääasiassa Skandinaviasta, Baltian maista ja Venäjältä. Noin 60 muuttolintulajia on siis kotoisin vain kylmänä vuodenaikana. Nämä sisältävät:

Atlantin scoter (Melanitta nigra)
Vuorihepo (Carduelis flavirostris)
Valkohousuhanhi (Anser albifrons)
Kittiwake (Rissa tridactyla)
Tavallinen kuikka (Gavia aina)
Musta kiilto (Cepphus grylle)
Kanadanhanhi (Branta canadensis)
Merlin (Falco columbarius)
Pohjois-Euroopan mustapäinen lokki (Chroicocephalus ridibundus)
Pavunhanhi (Anser fabalis)
Lumisirkku (Plectrophenax nivalis)
Waxwing (Bombycilla garrulus)
Harvinainen: Rapukurpit (kaikki kaikki)
Skua (Stercorarius skua)
Arolokki (Larus cachinnans)
Rantapipit (Anthus petrosus)
Sininen jay (Nucifraga caryocatactes)
Otava (Cinclus cinclus)
Valkoinen hanhi (Branta leucopsis)

Waxwing muuttolintu talvella Saksassa — Kaunista vahasiipiä voimme yleensä vain ihailla talvivieraana.

Huomautus: Osa lyhyen matkan muuttajista on myös talvivieraita, sillä saman kannan pohjoiset lajit matkustavat vain lyhyen matkan Saksaan.

Usein Kysytyt Kysymykset

Miksi muuttolinnut lentävät lämpimille alueille?

Muuttolinnut sinänsä eivät välitä kylmästä, mutta luonnollinen ravintovarasto vähenee talvella. Tämä johtuu siitä, että useimmat hyönteiset piiloutuvat talvella puunkuoren taakse tai maahan, jotta linnut eivät enää pääse niihin käsiksi. Saadakseen riittävästi ruokaa, heidän on siirryttävä lämpimämmille alueille, joissa hyönteisiä voi vielä tavata.

Miten muuttolinnut löytävät tiensä talvimajoituksilleen ja takaisin?

Sitä ei ole lopullisesti selvitetty. Suosituin teoria on kuitenkin se, että muuttolinnut käyttävät omaa magneettista aistiaan suuntautuakseen maan magneettikenttään. Lisäksi linnut todennäköisesti tunnistavat tietyt kohdat maisemasta. Tämä tarkoittaa, että heidän pesänsä voidaan löytää uudelleen ilman ongelmia heidän paluunsa jälkeen.

Kuinka kauan ja kauas muuttolinnut lentävät?

Se riippuu tyypistä. Lentoreitit ja talvipaikat vaihtelevat yksittäisten muuttolintujen välillä. Pisin lento kirjattiin lokakuussa 2020. Prosessin aikana tavallinen jumalanoppi kulki yli 12 000 kilometriä.

Mistä muuttolinnut tietävät, milloin Saksassa on taas lämmintä?

Muuttolinnut perivät tämän tiedon, jotta he tietävät intuitiivisesti, milloin Saksassa taas lämpenee. Voit kuitenkin myös reagoida spontaanisti odottamattomiin säätilanteisiin ollessasi ulkona. Jos talvi kestää tässä maassa hieman pidempään noin vuodessa, linnut pysähtyvät matkalla odottamaan lämpimiä päiviä.